keskiviikko 31. heinäkuuta 2013

Viikon 30 urheilut, puolikas treeniviikko

Viime viikosta tuli puolikas treeniviikko, ja viikon jälkimmäinen puolisko menikin sitten rymytessä, saunoessa ja mökkeillessä. Nyt olen palannut ruotuun jo! Mutta tältä näytti viime viikko:

Viikko 30, 22.–28.7.2013
maanantai: juoksulenkki 34 min, 5,67 km, 9,9 km/h
tiistai: crossfit 1 h
keskiviikko: crossfit 1 h
torstai: -
perjantai: -
lauantai: -
sunnuntai: -
CrossFit Lappeenranta, Telakka.

Maanantaina oli salilla rästipäivä, mutta itse päätin pitää lepopäivän, eli kävin vain lyhyellä iltalenkillä. Tiistaina ja keskiviikkona ehdin vielä treeneihin. Tiistaina ohjelmassa oli 2 position clean+jerk, siis yhdistelmänä rinnalleveto riipunnasta, normaali rinnalleveto ja siitä ylöstyöntö, wodina puolestaan 8 minuutin AMRAP 10 wall ballia, 10 boksihyppyä ja jokaisella alkavalla minuutilla rinnalleveto+ylöstyöntö 80% maksimipainoista (taisin tehdä 35 kilolla, vaikka olisi tuo varmaan 40:lläkin mennyt).

Keskiviikkona kävin aamutreeneissä, joka tarkoitti sitä, että suorituskyky ei ollut ihan huipussaan, vaikka ehdinkin ottaa ennen treeniä aamukahvin ja banaani-marja-rahka-smoothien. Ohjelmassa oli 6x6 takakyykkyä, ja oli kyllä todettava, että vaikka kyykkymaksimi olikin pettymys, on se kyykkääminen silti ihan kivaa. Wod ei sitten ollutkaan niin kivaa, sillä vuorossa oli inhokkiliikettäni thrusteria, yök. Tarkalleen ottaen 21-15-9 thruster ja sit-up. Sitten poljinkin pikavauhtia kämpille, pakkasin kassin, söin toisen aamupalan ja hyppäsin junaan, jolla ajoin Helsinkiin. Työtapaamisen jälkeen näin illalla kahta mahtavaa ystävää rosé-skumpan ja flamencon merkeissä. Torstaista maanantaihin puolestaan mökkeilin ja mökkifestaroin mitä parhaassa seurassa, joten vaikka urheilun sijaan ohjelmassa olikin enemmänkin kaljanlanttausta ja grilliruokaa, en valita, oli niin hauskaa.

Ainoa merkittävä harmituksen aihe viime viikon osalta on se, että kaikkien muiden menojen takia en ehtinyt seurata CrossFit Gameseja juuri lainkaan, vaikka livestriimiä tapahtumasta olisi ollut tarjolla. Salilla sentään tiistaina treenin lomassa ja jälkeen näin hiukan Masters-sarjaa, jonka 55–59-vuotiaissa kilpaili Anita saliltamme (ja sijoittui lopulta finaalissa kolmanneksi, on se kova!). Nyt olen sitten väijynyt YouTubesta jotain koosteita.

maanantai 22. heinäkuuta 2013

Viikon 29 treenipäiväkirja

Jahas, taas mennään. Edellisellä viikolla treenit olivat pyöräilypainotteisia, viime viikolla kuvioissa oli hiukan jo vaihtelua, ja mikä parasta, sain vihdoin liityttyä paikalliselle CrossFit-salille ja käytyä vähän nostelemassa rautaa. Ja kylläpä se oli poikaa! Vaikka nyt solisluut onkin taas mustelmilla, kiitos eilisten rinnalleveto ja työntö -harjoitusten. Tällaiselta näytti viime viikko:

Viikko 29, 15.–21.7.2013
maanantai: aamulenkki (yäk!), 5,5 km, 37 min, 8,7 km/h, iltauinti, arviolta n. 500 m
tiistai: juoksulenkki, 10,85 km, 1 h 10 min, 9,3 km/h
keskiviikko: -
torstai: kotitreeni kehonpainoliikkeillä ja kahvakuulalla, 1 h
perjantai: juoksulenkki, 6,4 km, 39 min, 9,6 km/h
lauantai: crossfit, 1 h
sunnuntai: crossfit, 1 h


Kävin viikon aikana kolmesti juoksemassa, lähinnä paremman tekemisen ja raittiin ilmaan puutteessa. Erityisen letkeä oli tiistain alkuillan lenkki, jossa reilu kymppi kulki keveästi ja pidemmällekin olisi askel vielä kantanut. Ajatuksissa olisikin vetäistä kerran viikossa tuollainen vähän pidempi juoksu ja sitten huvituksen mukaan joku vähän lyhyempi veto (voi olla, että huvitus moisiin on vähänlaista, mutta katsellaan).

Torstaina satoi iltalenkkiaikaan kaatamalla vettä ja minua muutenkin jo kuumotteli tehdä jotain muutakin kuin juosta, joten päätin tapojeni vastaisesti jumppailla kotona. Lämmittelyksi vetelin erilaisia hyppyliikkeitä, sitten jonkinlaisena circuittina mm. erilaisia kyykkyjä, punnerruksia ja väliin yleisliikkeitä. Kyykyissä käytin lisäpainona äitini 6 kilon kahvakuulaa, joka tosin tuntui toivottoman kevyeltä, mutta parempi sekin kuin ei mitään. Sitten tein kasapäin kahvakuulaheilatuksia ja -tempauksia sekä turkkilaisia ylösnousuja ja päätin treenin vatsalihastreeniin (russian twistejä kahvakuulan kanssa, rutistuksia ja lankkua 2x2min). Heiluessa tuntui kevyeltä, mutta niinpä vaan seuraavina päivinä tuntui pohkeissa ja reisissä, että jotain oli tullut tehtyä.


Lauantaina viimein marssin (tai siis en marssinut, vaan poljin fillarilla) sitten CrossFit Lappeenrannan salille. Uusi Telakka-sali oli varsin hieno (crossfit-estetiikkaa noudattava, siis) ja hyvin varustellun oloinen, tyypit tuntuivat mukavilta ja erittäin kovakuntoisilta. Ensitöikseni sain selvittää kyykkymaksimia (joka jäi seminoloon 65 kiloon, joskin erittäin syvänä), ja päivän wodina tehtiin walla balleja ja double undereita. Kiva perustreeni, jee. Kyykkytulos tosin vähän jurppii, lähinnä siksi, että kehitystä ei ole tapahtunut, koska jo joskus muutama kuukausi sitten testattu 2RM taisi olla 62,5 kg.

Eilen vuorossa oli sitten power clean&jerkiä. Ykkösmaksimia haettiin, ja itse nostin saman 45 kg kuin jo kesäkuussa 2RM:na. En ehtinyt kokeilla isommalla painolla, joten toistaiseksi jäi arvoitukseksi olisiko 47,5 tai peräti 50 noussut. Jäin hinkkaamaan liian pitkäksi aikaa 40 kilolla, kun raakana nostaminen ei ole viime aikoina oikein lähtenyt, vaan työnnän rinnallevetovaiheessa polvia eteenpäin. Parempi tietysti onkin hioa tekniikka kuntoon, mutta vähän nyt silti harmittaa. Wodina tehtiin Grace, siis 30 clean&jerkiä aikaa vastaan. Tein vain 30 kilolla (naisten rx olisi ollut 45 kg, joo ei) aikaan 6:02. Jälkikäteen voi todeta, että säästelin voimia ehkä liikaakin, mutta ei voi mitään, shoulder to overhead -liikkeet pelottavat sen verran paljon, etten uskalla tehdä niitä kovin kovaa haipakkaa tekniikan hajoamisen pelossa. No, onpahan ainakin kehittämisen varaa!

Sekä lauantaina että sunnuntaina poljin myös salille n. 7 kilometriä suuntaansa, joka toimikin ihan kivana lämmittelynä. Alle 10 kilometrin siivuja en kuitenkaan viitsi merkitä treenipäiväkirjaan, kun ei niitä nyt oikein urheiluksi osaa laskea.

torstai 18. heinäkuuta 2013

Pyöräilypainotteinen viikko 28, tai fillarilla Helsingistä Lappeenrantaan

Viime viikolla lähinnä ajoin polkupyörällä. Ja silloinkin vain alkuviikon. Visioin jo Madridissa, polkupyörääni ikävöidessäni, kuinka voisin oikeastaan polkea fillarini Lappeenrantaan sen sijaan, että veisin sen kaupunkiin junalla. Mainitsin tuumasta täällä blogissakin nykyään verrattain usein esiintyvälle ystävälleni Pumpui-Lotalle, joka innostui ajatuksesta. Noin kuuden sekunnin kuluttua olimmekin päättäneet polkea matkan yhdessä. Sitä vartenhan ystävät ovat! (muunmuassa) Lotta kävi ostamassa Itä-Suomen pyöräilyreittikartan ja perjantaina pidimme pienen, mansikkamargaritojen höystämän reittisuunnittelupalaverin. Maanantaina iskettäisiin tietä!

Reittimme kulkisi Porvoon, Loviisan, Kotkan ja Haminan kautta. Matkaa tulisi yhteensä hieman alle 300 kilometriä enimmäkseen ns. Kuninkaantietä seuraillen ja reissusta olisi tarkoitus selvitä kahdella yöpymisellä.

Viikko 28, 8.–14.7.2013
maanantai: pyöräily, n. 100 km
tiistai: pyöräily, n. 130 km
keskiviikko: pyöräily, n. 65 km
torstai: -
perjantai: -
lauantai: -
sunnuntai: -


Ensimmäisenä päivänä poljimme ensin Porvooseen. Matka sujui nopeasti, joskin Söderkullassa täytyi pitää reissun ensimmäinen jäätelötauko. Porvoossa söimme lounaan ja kävimme vielä rantaterassilla nauttimassa oluet, sitten matka jatkui kohti Loviisaa. Sinne ehdimme sopivasti hiukan ennen Alkon sulkeutumista, joten kipaisimme pullon Cavaa ja aamiaistarvikkeita (ne tosin ruokakaupasta, ei Alkosta). Tutkailimme hiukan Loviisaa (pieni, ihan soma, kivoja puutaloja, ei juuri ihmisiä eikä mitään muutakaan) ja kävimme tutustumassa paikalliseen ravintoelämään (eli pizzalla paikallisessa kebab-pizzeriassa). Polkaisimme hiukan kaupungin ulkopuolelle ja iskimme teltan pydeen pusikkoon paikallisen matonpesulaiturin viereen.

Teltan pystytyksen ja iltauinnin jälkeen ihmettelimme hiukan kaukaisuudessa kajastavaa ydinvoimalaa ja avasimme skumpan allekirjoittaneen 30-vuotispäivän kunniaksi. Sitten alkoikin jo ramaista, joten kömmimme telttaan ja ummistimme silmät.

Cava maistuu yllättävän hyvälle luonnon helmassa,
muovimukista nautittuna.

Aamiaiseksi nautittujen murukahvin, pikapuuron ja karjalanpiirakoiden jälkeen panimme teltan kokoon ja palasimme tielle. Oltuani erossa fillaristani koko kevään en ollut juurikaan ehtinyt kuluttaa aikaa satulassa, ja toisen reissupäivän aamuna sen kyllä huomasi nivusissa. Ai saakeli!

Poljeskelimme Kuninkaantietä/valtatie 7:ä kohti Kotkaa nähden ohimennen esimerkiksi Pyhtään. Pyhtään kohdilla minua alkoi vaivata mystinen pahoinvointi, joka olisikin riesanani koko loppumatkan ja melkein koko loppuviikon. En vieläkään tiedä, mahtoiko kyseessä olla ruokamyrkytys vai joku muu pöpö, mutta kuvotuksen tunne ja voimattomuus kuitenkin vaivasivat.

Kotkan kohdalle saapuessamme päätimme skipata kaupungin keskustan. Sen sijaan piipahdimme marketissa ostamassa evästarpeet ja pidimme tunnin mittaisen lounastauon luonnon helmassa. Sen jälkeen matka jatkui Haminaan, jossa tutustuimme lyhyesti Rytmikatin terassiin ja lepäilimme. Päätimme jatkaa matkaa vielä jonkin verran ja lähdimme ns. Museotietä kohti Virolahtea. Mikä reissu! Museotie koostui toinen toistaan jyrkemmistä mäistä ja vaikka pituutta matkalla oli vain 35 kilometriä, tuntui se suoraan sanottuna sadoilta.

Koska olin syönytkin pahoinvoinnin takia vain hyvin vähän, elimistöltä alkoi olla polttoaine pahan kerran finaalissa. Ajoimme sitkeinä sisseinä Virolahdelle, tarkemmin ottaen Vaalimaa Campingille asti, sillä ajatus saunasta, juoksevasta vedestä ja vesivessoista tuntui aivan liian houkuttelevalta. Loppuillasta olin jo aika huonoa seuraa, sikäli äärirajoille tuli kokeiltua oman inhimillisen suorituskyvyn venymistä. Saunoin, pakotin itseni syömään vähän vesimelonia ja kävin nukkumaan. Onneks Lotta oli mukana ja hiukan paremmissa voimissa, niinpä saimme esimerkiksi teltan pystyyn (jos olisin joutunut pystyttämään sen yksin, noh, olisin varmaan vaan kääriytynyt telttakankaaseen).

Aamulla valkeni matkan kolmas ja viimeinen fillarointipäivä. Koska olimme edellisenä päivävä painelleet menemään laskujemme mukaan lähemmäs 130 kilometriä, jäi viimeiselle etapille mittaa alle 70 km, käytännössä Vaalimaalta Lappeenrantaan yhtä ja samaa tietä pitkin. Lähdimme matkaan joskus klo 11 tienoilla. Ylämaalla pidimme jäätelötauon ja yritimme myös tuloksetta löytää sopivaa uintipaikkaa. Maalissa olimmekin sitten jo iltapäivästä kolmen aikoihin. Puuh!

Pahoinvoinnista huolimatta melkein 300 kilometrin ponnistus sujui suhteellisen tuskattomasti, joten olen alkanut jo suunnitella seuraavaa fillariretkeä loppukesälle (siitä sitten tarkemmin, jos ja kun idea pääsee toteuttamisasteelle).

Muuten viime viikko menikin sitten mystisestä pöpöstä toipuessa. Perjantaina tosin jo uskaltauduin fillarin selkään ja lauantaina kävin vähän uimassa, mutta mitään mitattavaa urheilusuoritusta en edes yrittänyt viikkoon mahduttaa.

maanantai 15. heinäkuuta 2013

Paleolätty, iltojeni pelastus

Otsikossa on ehkä lievää liioittelua. Mutta vain lievää, sillä suunnittelen tässä juuri tekeväni jo toisen kerran viikon sisään paleolettuja. Olen kehittänyt, tai vähintäänkin kehittämäisilläni, niihin vakavan himon. Asiaa ei varsinaisesti auta se, että majailen äitini runsaiden pakastemarjavarantojen äärellä ja kulutan päivittäin monta hetkeä miettien, missä kaikkialla voisin niitä hyödyntää (minulla on nimittäin päällä kehotus syödä pakastinta tyhjäksi, sillä uusi satokausi on juuri alkamaisillaan). Olen todennut, että esimerkiksi juuri näiden lettujen kylkeen mustikat sopivat mitä parhaimmin.


Ohjeen lähtökohtana oli banaani-kananmunalettu, mutta halusin vähän viritellä koostumusta pannukakkumaisempaan suuntaan. Edellisen version taikinaan tuli

1 kypsä banaani
2 kananmunaa
tilkka kauramaitoa
vajaa dl mantelijauhoa
ripaus vaniljaa
ripaus kardemummaa

Ensin banaani ja munat sauvasekoittimella sekaisin, sitten muut aineet hämmentäen sekaan. Paistoin valurautaisella pikkulettupannulla keskilämmöllä. Voissa. Oi nam.


Koska tällä hetkellä kaapissa on avattuna kookosmaitopurkki, ajattelin tänään testata kookoksista lättyversiota, siis korvata kauramaidon kookosmaidolla ja mantelijauhon kookosjauholla.

Summa summarum: luolan koekeittiössä pyyhkii toistaikseksi hyvin ja paleoksi luettavan murkinan osuus ruokavaliosta on tasaisessa kasvussa etenkin nyt, kun olen häipynyt Espanjasta, jossa potaatin ja leivän välttäminen on melkoinen taitolaji (jota en kyllä liiemmälti yrittänytkään).

lauantai 13. heinäkuuta 2013

Aikuisuudesta ja karkinsyönnistä

Majailen tosiaan tällä hetkellä täällä synnyinkaupungissani Lappeenrannassa, jossa en oikeastaan vuosiin ole viettänyt satunnaista viikonloppua pidempää aikaa. Nyt kuitenkin olen joutunut ihan kehittelemään arkirutiinihommia (urheilupuuhat tosin on estänyt alkuviikon fillarointireissulla saamani mystinen pöpö, joka toi muassaan mahavaivoja ja vei puhdin, plaah), esimerkiksi käymään ruokakaupassa ostamassa itselleni elintarviketta. Tässä puuhassa päädyin luonnollisesti itselleni ennalta melko vieraaseen supermarket-myymiöön. Joka oli oli tosi iso.

No, joka tapauksessa, ehkä taustalla vaikuttaa vielä menneet puoli vuotta tuolla eteläisessä Euroopassa, kun olen muutenkin ihmetellyt viime aikoina suomalaisten kauppojen valikoimia (sekä ihan positiivisessa että negatiivisessa mielessä) ja onnistunut tuhlaamaan kauppareissuihin kamalasti aikaa. Eilen jotenkin jumituin siihen tosiasiaan, että suomalaisissa kaupoissa on ihan järkyttävät karkkivalikoimat. Hyllymetreittäin pusseja, levyjä ja patukoita ja vielä toinen mokoma irtokarkkilaareja. Ja mikä vielä omituisempaa, kasapäin aikuisia ihmisiä valikoimassa (oletettavasti) itselleen makeispussukoita. Kyseesä on tietysti vallan tavallinen näky, mutta jotenkin jäin silti miettimään tätä aikuisten karkinpupellusta.


Olen nimittäin aika varma siitä, että silloin, kun olin lapsi (muinaisella 1980-luvulla), aikuiset eivät syöneet karkkia. Tietysti jouluna oli tarjolla suklaakonvehteja ja kummisedälläni oli aina taskussaan sisu-aski, mutta en ihan oikeasti muista, että olisin tuolloin juuri koskaan nähnyt aikuisen ihmisen ostavan irtokarkkeja saati vetävän napaansa jotain Lauantai-pussia. Karamellit jotenkin mielessäni yhdistyivät lapsiin, karkkipäivään ja "markalla kolmosia" -irtokarkkisessioihin lähikioskilla. Mummilassakin oli kettukarkkeja lapsenlapsille, enkä muista että kyseinen mummi olisi niitä itse syönyt.

Viiraakohan allekirjoittaneella nyt päässä, vai tapahtuiko jossain tuossa 90-luvun tienoilla joku kulttuurinen muutos, jonka seurauksena aikuiset ihmiset alkoivat popsia makeisia oikein isommalla kauhalla?

En nyt kysy tätä mitenkään erityisesti moralisoidakseni, vaikka onkin myönnettävä, etten muista, koska olisin ostanut muuta makeisiksi luokiteltavaa kuin suklaata. Olen nimittäin huomannut, että en mitenkään erityisesti pidä useimmista karkeista, ja jotenkin todennut mielessäni, että ehkäpä tässä on vaan kyseessä samantyyppinen aikuistumisjuttu kuin siinä, että on alkanut viiniostoksilla kiinnittää huomiota rypälelajikkeisiin ja kahvihyllyllä paahtoasteeseen. Mutta ilmeisesti ei, ainakaan kaikkien kohdalla.

Miten on lukijakunta, onko normaalia, että aikuiset vetävät karkkia? Entä omat karamellitottumuksenne, tuleeko kauppareissulla pyörittyä siellä makeishyllyllä?

HUOM: En viitsinyt lähteä kuvailemaan tuonne lähimarkettiin, joten nappasin kuvituskuvan täältä.

perjantai 12. heinäkuuta 2013

Treenipäiväkirjapäivitystä, viikot 26 ja 27

Kappas, olen unohtanut kokonaan lisätä tänne viimeisimpien parin viikon treenipäiväkirjat. Ei sinänsä mikään ihme, olenhan tässä välissä ehtinyt vaihtaa maata kertaalleen ja kaupunkia kahdesti. Vähemmästäkin tuppaavat blogit ja muut harrastukset unohtumaan. Ihme kyllä, jonkinsorttisia urheiluharrasteita olen kuitenkin ehtinyt sijoittaa kullekin viikolle. Kerrataanpa että mitä. Kesäkuun viimeinen viikko, viikko 26, oli samalla viimeinen viikkoni Espanjan auringon alla, ja näin ollen viikko 27 ensimmäinen viikko takaisin Suomessa.

Viikko 26, 24.–30.6.
maanantai: -
tiistai: crossfit 1 h 15 min, juosten treeneihin n. 3,5 km/20 min
keskiviikko: crossfit 1 h 15 min, juosten treeneihin n. 3,5 km/20 min
torstai: -
perjantai: crossfit 1 h 15 min
lauantai: uinti, tosin vain pari sataa metriä
sunnuntai: -

Piscina municipal del Lago, Madrid

Viimeinen viikko Madridissa oli treenien osalta varsin crossfit-pitoinen. Maanantaina olin vielä Barcelonassa viettämässä juhannusta, Sant Joania. Tiistai-aamuna palasin ystävien kanssa junalla Madridiin ja jo iltapäivällä ehdinkin treeneihin, jolloin ohjelmassa olikin varsin "hauska" Kettlebell Fuck. Nimensä mukaisesti varsin vittumainen kahvakuulasetti: viidentoista minuutin amrapina 20 x SDHP, 10 x goblet squat, 20 x KB swing, 10 x lunge, ja lisäksi minuuteilla 0, 4, 8 ja 12 kymmenen kässäripunnerrusta. Kirsikkana kakun päällä vartin jälkeen saimme viedä kahvakuulan 400 metrin kävelylle (ts. kuula goblet-otteeseen ja matkaan). Voin kertoa, että siinä vaiheessa 16 kg tuntui lähinnä 160 kilolta. Yäk. Keskiviikon WOD oli joku ihan peruskiva setti, L-holdia, rengasdippejä, leuanvetoja, yleisliikkeitä, double undereita yms.

Perjantaina sen sijaan oli taas vuorossa ns. reference day (perjantaisin boksilla tehdään siis aina jokin ns. benchmark wod, ja pitkän tähtäimen tarkoituksena on tietysti pystyä hiukan seuraamaan omaa tuloskehitystä). Paha vaan, että tälle kerralle osui Karen. Ts. 150 wall ballia aikaa vastaan. Hyi helvetti. No menihän se, aikaan 8,51. Mutta ei se kyllä hauskaa ollut. Päälle sitten vähän muscle uppeja (adaptaationa chest to bareja ja diamond push uppeja), käsipainotempauksia ja corea. Hieno treenipäivä!

Viimeinen viikonloppu Madridissa menikin sitten pitkälti Lagon maauimalalla hengaillessa. Lämpötilat olivat jo tuolloin kivunneet yli kolmenkymmenen, joten mukavahan siellä olikin ihmisen pötkötellä. Lauantaina kävin sentään alkuun vetämässä muutamia altaanmitallisia ihan oikeaa uintia, mutta sen jälkeen ja altaan täyttöasteen kohottua aikamoisiin lukemiin keskityin lähinnä pulikointiin, löhöilyyn, giganttisiin sangria-mukillisiin ja ystävien seurasta nauttimiseen.

Sangriatörppö. Mukin tilavuus vähintään puoli litraa.

Mitäs sitten seuraavalla viikolla? No tällaista:

Viikko 27, 1.–7.7.
maanantai: -
tiistai: -
keskiviikko: tankotanssi 1 h 15 min
torstai: crossfit/treeniä Kisiksellä 1,5 h
perjantai: juoksulenkki 6,42 km, 40 min, 9,6 km/h
lauantai: -
sunnuntai: -

Maanantain käytin matkalaukun pakkaamiseen loppuun, säätämiseen ja ennen kaikkea lentämiseen. Olin Helsingissä vähän ennen kymmentä, väsyneenä ja ihmeissäni. Tiistaina taas päätin pestä ikkunat (!). Kaikki minut tuntevat tietävät, etten todellakaan ole mikään valtava siivousintoilija; siedän (sekä aiheutan) varsin hyvin epäjärjestystä, sekaisuutta ja tiettyyn rajaan asti likaisuuttakin. Yksi poikkeus tähän kuitenkin on: en voi sietää likaisia ikkunoita. Niinpä pääsääntöisesti pesenkin ikkunat ainakin kolmesti vuodessa. Kevätpesu oli nyt kuitenkin sattuneista syistä jäänyt väliin, joten ei auttanut muuta kuin tarttua rättiin ja lastaan. Ystäväni tuli viihdyttämään minua, ja lopulta päädyimme juomaan kaljaa Kallioon. Ei ollenkaan huono päivä.

Allekirjoittanut menossa juoksu-
hommiin. Vatsassa pömpöttää puolen
vuoden oluttankkaus, en siis ole raskaana.

Keskiviikkona päädyin kokeilemaan tankotanssia ystäväni Lotan kutsusta. Tästä reissusta laitan kohtapuoliin jotain omaa rapoa, joten ei siitä nyt sen enempää! Torstaina kävin samaisen Lotan kanssa Kisiksellä vetämässä allekirjoittaneen oman nimikkowodin, jota tosin olosuhteiden pakosta jouduimme hiukan modaamaan. Ihan lystiä hauskaa silti! Perjantaina kävin heittämässä perinteisen lenkin Helsingin rantoja pitkin. Madridissakin on ihan kelpo puistoja, mutta kyllä Helsingin lenkkimaastot vaan vetävät pidemmän korren. Ai että!

lauantai 6. heinäkuuta 2013

Resepti viikonvaihteeksi: raw brownie

Päätin hypätä raakaruoka-bandwagoniin tässä pari päivää sitten selailtuani ilmeisesti hiukan liikaa internetin täyttäviä raakaruoka-terveusfriikki-paleo-yms-blogeja. No ei vaan, vakavasti ottaen olin kyllä jo tovin haaveillut erilaisista raakaleipomuksista, ja kun nyt Suomeen palattuani pääsin viimein samaan keittiöön blenderini kanssa, tajusin hetkeni koittaneen. Usein raakaleivonnaisohjeissa tosin törmää raaka-aineisiin, joita ei ihan joka lähi-Alepasta löydy (lucuma, toco, psyllium, chia jne.), joten päätin aloittaa raakaleipuriurani My New Roots -blogin  browniesta (jonka myös ihana Eeva esitteli blogissaan), jonka raaka-ainelista on lyhyt ja löytyi allekirjoittaneenkin kaapista. Tein brownielle vielä kuorrutteenkin Eevan ohjetta mukaillen.

Raakabrowniehin laitoin:
n. 2,5 dl saksanpähkinöitä
n. 3 dl hyviä taateleita pilkottuna
n. 1 dl raakakaakaojauhetta 
pari rkl pellanvansiemeniä
ripaus merisuolaa
n. 1 dl raakamanteleita


Saksanpähkinät ja pellanvansiemenet ajoin blenderillä hienoksi, sitten sekoitin mukaan kaakaojauheen sekä ripauksen merisuolaa. Pilkotut taatelit lisäsin blenderiin vähän kerrallaan ja suristelin, kunnes kulhossa oli taikinamainen koostumus. Kippasin taikinan kulhoon ja sekoitin siihen veitsellä pilkkomani mantelit. Taputtelin taikinan pienehköön lasivuokaan ja siirsin jääkaappiin jähmettymään. 

Alkuperäistä ohjetta modasin sen verran, että heitin mukaan pellavansiemeniä tasoittamaan kakun omega-rasvahappokoostumusta. Pähkinöissähänon runsaasti omegakutosta, jonka vastapainoksi olisi kai hyvä saada omegakolmosta, jonka esiastetta, alfalinoleenihappoa, on runsaasti pellavansiemenissä. En kyllä oikeast tiedä, kuinka paljon tuo pellavansiemenlisäys auttaa (pellavansiementen, pähkinöiden ja muiden siementen terveysvaikutuksista voi erilaisilta paleo-sivuilta lukea pitkiä kiistoja). Paras lienee joka tapauksessa popsia tarpeeksi rasvaista kalaa.

Kuorrutukseen:
1,5 avokadoa
3 rkl hunajaa
vajaa 1 dl raakakaakaojauhetta
2 tl vaniljasokeria (tehty itse vaniljatangosta ja tummasta sokerista)
ripaus suolaa
pieni kourallinen cacaonibsejä

Sekoitin kuorrutuksen ainekset cacaonibsejä lukuunottamatta sauvasekoittimella tahnaksi, heitin mukaan pienen kourallisen nibsejä ja levitin tasaisesti brownie-pohjalle. Brownie sai levätä pari tuntia jääkaapissa, mutta maulle tekee hyvää odotella ehkä hiukan enemmänkin. Parhaimmillaan brownie oli  mielestäni noin vuorokauden kuluttua valmistuksesta. Sopii erityisesti hyvin marjojen kanssa nautittuna: kokeilin niin puolukoiden (kuvissa), mustaherukoiden kuin mansikoidenkin kanssa.

Ensimmäinen raakakakkukokeilu oli varsin onnistunut, joten saatanpa ryhtyä raakaleipomaan toistekin. Kiinnostusta herättää myös paleokakkupohja, jota tekisi mieleni kokeilla mansikkakakkua varten. Olen syntynyt heinäkuussa, joten syntymäpäivilläni on ollut tarjolla mansikkakakkua varmaan joka ikinen vuosi, kun syntymäpäivääni olen ylipäänsä juhlinut. Tänä vuonna syntymäpäivänäni taidan polkea fillarilla tuolla Itä-Suomen teillä, mutta voi olla, että innostun myöhemmin myös leipomaan kakun.

torstai 4. heinäkuuta 2013

Paluu Suomeen ja oma nimikkoWOD

Maanantaina pakkasin suuren matkalaukkuni ja lensin takaisin Suomeen. Jännää! Ensimmäiset päivät Helsingissä olen kuluttanut siivoten, erityisesti ikkunoita pesten, tosin ehdinpä eilen myös kokeilemaan tankotanssia (siitä lisää tuonnempana!) sekä heittämään talviturkin (toiseen kertaan, mutta ensimmäistä ei ehkä lasketa kun se tapahtui Välimereen). Paluurytäkässä jouduin tietysti hyvästelemään myös jo melko rakkaaksi käyneen CrossFit-boksini. Jäähyväislahjaksi koutsimme Gaston laati minulle nimikkoWODin. Kyseessä ei ole mitenkään täysin yllättävä ja ainutkertainen tapahtuma, sillä boksilla on tapana muistaa nimikkoWODein esimerkiksi jäsenten syntymäpäiviä, kilpailumenestyksiä tai juuri poismuuttamisia. Oli se silti kivaa!
Kuva: Gaston Godoy.

Koska juuri nyt en kuulu mihinkään boksiin, menen tänään tekemään "oman" wodini Töölön kisahallille ystäväni Lotan kanssa. Tällainen se on (käännös alempana):

Miia..., FOREVER!

Ayer nos dejó Miia, que regresa a Finlandia.

Es una de esas personas que parece que lleva haciendo CrossFit varios años. Recuerdo cuando estaba con el On Ramp, aprendiendo a hacer un Air Squat, y poco después haciéndose todos los WOD con peso oficial... ¡Increible! Un placer..., un orgullo haberte entrenado estos meses y que disfrutes de CrossFit donde sea que vayas.

Un beso y ¡hasta siempre!*

SKILL (10′)
Practicaremos  Handstand walk (Progresión)
WOD (Ladder)
*8′AMRAP Ladder
Clean & Jerk (60/40) (1,2,3,4,5,…)
5 Pullup
10 Pushups
1 Kb goblet squat hold to 15 Press
*En la primera ronda, haremos un clean & jerk, en la segunda dos y así sucesivamente.
POST1: Clean & Jerk al que llegamos.
WOD (Máx)
3′ Máx Situps
2′ Máx Kb swing (24/16)
1′ Máx Hspu
POST2: Total reps.

Ohjelmassa on siis käsilläkävelyharjoituksia, rinnalleveto+työntöä, leuanvetoja, punnerruksia, kahvakuulaheilautuksia, kässäripunnerruksia ja muuta mukavaa. Jei.

*Miia..., forever!
Eilen meidät jätti Miia, joka palaa takaisin Suomeen.
Hän on niitä ihmisiä, jonka voisi luulla harrastaneen CrossFitiä jo vuosikausia. Muistan vielä, kun hän harjoitteli ilmakyykkyä On Ramp -kurssilla, ja pian sen jälkeen teki jo kaikki WODit virallisilla painoilla (liioittelua! suom. huom.). Uskomatonta! Todellinen ilo ja ylpeydenaihe, että olet treenannut täällä nämä kuukaudet. Nauti CrossFitistä minnepä sitten menetkin!
Suukko ja näkemiin!