Viime viikolla säännöllinen urheilu onnistui tekemään paluun viikkorutiiniin, vaikka viikonlomun kemuilu hiukan ehkä vääristi kokonaiskuvaa (kesän mahdollisesti viimeisenä lämpimänä iltana jotenkin eksyy ennemmin puistoon juomaan viiniä kuin lenkille). Juoksemassa en käynyt, mutta pyöräilyä tuli mittariin yli sata kilometriä (alle 10 km:n matkoja en ole sentään listannut)
Tällaisissa merkeissä sujuivat viikon treenit:
Maanantai: punttisali, n. 1h 30 min
Tiistai: työmatkapyöräilyä 20 km/1 h, muuten lepoa
Keskiviikko: uintia 45 min/1 km
Torstai: punttisali, 1 h 30 min, työmatkapyöräilyä 20 km
Perjantai: fillarointia Espoossa n. 1 h, mustikanpoimintaa 1 h 30 min (jos tuo jälkimmäinen nyt on urheilua...)
Lauantai: työmatkat fillarilla 20 km/1 h
Sunnuntai: Sama, siis työmatkafillarointi
Maanantain sali oli yhtä kärsimysnäytelmää (miten se rauta voikin niin painaa!), ja ärsyttävän kevyistä sarjapainoista huolimatta kintut olivat tulessa vielä keskiviikkonakin. Kevyeksi palauttavaksi liikunnaksi sopikin mainiosti retki uimastadionille, joka olikin tämän viikon todellinen uutuus ja yllättäjä. En ollut käynyt uimassa varmaan vuosiin (olen siis kyllä puljannut erilaisissa vesistöissä, mutta en uinut rataa päästä päähän), mutta yllättävän kevyesti tuo kilometri meni. Uintitekniikassa olisi kyllä hiomista, haluaisin oppia kunnolla vapaauintia (eli ns. kroolia), sillä 45 minuuttia rintauintia alkaa pitkästyttää ja käy niskan päälle. Osaan tosin selkääkin, mutta ruuhkaisessa altaassa menen kyllä mieluummin kasvot menosuuntaan. Harkinnassa onkin nyt jonkinlaiselle uintikurssille meno.
Torstaina olin salilla aamupäivällä, kuten jo aiemmin kirjoitinkin. Rauta oli kevyempää, mutta suorin jaloin maastavedot tuntuivat takareisissä vielä eilenkin. Perjantaina sateisessa mustikkametsässä kykkiminen kysyikin extrasisua, kun reidet huusivat kumartuessa ja kyykistyessä hoosiannaa. Saaliskin jäi kosteaksi ja vähänlaiseksi, mutta reissulla kypsyi yhtä kaikki päätös lähteä parin viikon kuluttua yrittämään puolukoiden poimintaa samaisiin metsiin. Mutta aurinkoisena päivänä, ehdottomasti (tosin, perjantainakin piti sääennusteiden mukaan olla puolipilvistä ja sateetonta, vaan niinpä vain Nuuksion yllä riippui sitkeä sadepilvi).
Tällä viikolla tavoitteena on ehtiä pari kertaa salille ja ehkäpä vähän juoksentelemaankin. Tunnin työmatkapyöräilysetit myös loppuvat tämän viikon jälkeen, minä kun menin ja otin loparit tuosta työstä. Tästä lähin työskentelen lähinnä kotona ja kirjoitan gradua yliopistolla, joten pitänee pitää roti, että fillarointi tulee korvattua jollakin toisella fyysisellä aktiviteetilla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti