Viikko 25, eli aina samaa?

Viikolla 25 taas mennä rytyytin tuttuja ratoja, mitä nyt tulin edellisen viikon lopulla jääneeksi lomalle. Lomailu ei kuitenkaan vaikuttanut ainakaan treenimääriä lisäävästi, mutta mitäpä pienistä. Tuli nyt ainakin jotain häärättyä:

Viikko 25: 17.–22.6.2013
maanantai: crossfit, 1 h 15 min, juosten treeneihin 3,42 km
tiistai: juoksu, 41 min, 6,77 km, 9,7 km/h
keskiviikko: crossfit 1 h 15 min
torstai: crossfit 1 h 15 min, juosten treeneihin 3,42 km
perjantai: - (no, pari sataa metriä uintia...)
lauantai: -
sunnuntai: -

Perinteiseen malliin viikkoon mahtui kolme crossfit-treeniä ja vähän juoksentelua. Mikäli en kanna tavaraa mukana, yritän juosta treeneihin (takaisin päin kävelen joka tapauksessa, Lavapiésin ylämäet treenin jälkeen eivät vaan mene...). Muuten ehdin tiistaina käydä lenkillä Moncloan ja Parque de Oesten kulmilla, aika tavallinen peruslenkki taisi olla kyseessä. Muuten treeneissä viikon paras suoritus taisi olla maanantain 2RM (=kahden toiston maksimi) rinnallevedossa+työnnössä, rautaa nousi 45kg kahteen otteeseen ja etenkin jerk-osiossa tuntui joku loksahtavan paikalleen. Noin muuten viikon ohjelmassa oli kaikenlaista peruskamaa, mm. valakyykkyjä, wall climbeja, juoksuvetoja ja boksihyppyjä painopallo käsissä.

 Perjantaina taas lähdin Lagon maauimalaan ihmettelemään meininkiä parin kaverin kanssa, mutta unohdin ottaa uimalasit mukaan, ja niinpä viitsinkin polskia vaan pari sataa metriä (ärsyttää kun menee vettä silmiin). Tällä viikolla olisi tarkoitus ehtiä ottamaan maauimalointi uusiksi lasien kanssa. Olen kyllä toivottomasti ehtinyt unohtaa syksyllä oppimani vaparitekniikan, mutta ei kai se muu auta kuin alkaa palautella sitä mieleen.

Allekirjoittanut heiluu Parc Güellissa.

Loppuviikko meni sitten taas kerran reissussa, tällä kertaa olin viiden mahtavan tyypin kanssa Barcelonassa viettämässä paikallista juhannusta, Sant Joania. Ainoa liikunta, jota viikonloppuna tuli harrastettua koostui tanssimisesta, kaupungilla kävelystä ja lasin kallistamisesta. Rannalla tuli myös makailtua. Reissu oli huikea kaikin puolinm, ja tänään olen lähinnä toipunut siitä nukkumalla, treenaamalla ja syömällä terveellisesti (tai no just söin kyllä tummaa suklaata, mutta noin muuten).

Alkanut viikko onkin sitten vaihteeksi viimeiseni täällä etelän kulmilla. Heinäkuun ensimmäisenä lennän takaisin Suomeen. Hengaan tovin Helsingissä ja sitten sulkeudun kirjoittamaan gradua Itä-Suomen (suhteelliseen) rauhaan, rahattomana ja kolmekymppisenä. Graduprojektin jälkeen sitten en tiedäkään mihin suuntaan nenä näyttää, mutta männessä näkköö, kuten Simpeleellä sanotaan.

Viikon 24 treenit

Jahas, merkitäänpäs viime viikon treenit muistiin. Oli hyvä perusviikko taas, tällä kertaa mentiin systeemillä, jossa tarjolla oli vuoropäivinä juoksua ja crossfittiä. Tähän malliin:

Viikko 24, 10.–16.6.
maanantai: crossfit, 1 h 15 min
tiistai: juoksu, 53 min, 8,45 km, 9,5 km/h
keskiviikko: crossfit, 1 h 15 min
torstai: juoksu, 28 min, 4,45 km, 9,3 km/h
perjantai: crossfit, 1 h 15 min
lauantai: -
sunnuntai:-

Maanantain wodina oli kamala double chipper (jota ennen tehtiin tosin turkkilaisia ylösnousuja ja kahvakuulatempauksia, jotka puolestaan ovat ihania asioita). Double chipper sen sijaan, noh, pareina 60 rinnallevetoa – 60 tuplanaruhyppyä, 50 knees to elbows – 50 kyykkyä, 40 rengasdippiä – 40 tuplanaruhyppyä, 30 vauhtipunnerrusta – 30 kyykkyä, 20 etukyykkyä – 20 tuplanaruhyppyä, 10 wallclimbiä – 10 kyykkyä. Onneksi aikarajana oli sentään 20 minuuttia: siinä ajassa itse ehdin melkein vauhtipunnerrusten loppuun, muutama muu taisi ehtiä etukyykkyihin, mutta tietääkseni yksi ainoa treenaaja koko päivänä ehti vetää koko paketin 20 minuuttiin (Edy, menuda maquina).

Keskiviikkona puolestaan tehtiin juoksuvetoja (3x400m), warrior complexia ja wallball+kässäripunnerrus-komboja. Se oli hyvä treenipäivä, tein kaiken rx:nä ja pärjäsin varsin hyvin, vaikka omalle kohdalle osuikin suorittaa sprintit viimeisessä ryhmässä. Kymmenien wallballien ja warrior complexin erinäisten liikkeiden jälkeen reisissä ei suoraan sanottuna ollut enää ihan hirveästi puhtia ja juoksu sujui tahmeasti. Päätin kuitenkin pyrkiä vetämään edes yhden 400 m alle kahteen minuuttiin ja nipin napin siinä onnistuinkin (siivut olivat 1,58; 2,10 ja  2,08).

Perjantaina sitten oli ohjelma makuuni hiukkasen sekava. Alkuun väännettiin tempausta, snatch balancea ja valakyykkyä, ihan jees. Varsinaisessa wodissa sen sijaan alkuun häärättiin stand alligatoria (ei mitään käsitystä, mikä tämä voisi olla suomeksi), sumo-maastaveto-pystysoutua ja muscle-uppeja, juostiin 800 m ja sen jälkeen tehtiin rinnallevetoa ja etukyykkyä. Jotenkin käsittämätön kombo, vaikka sdhp-tekniikkani saikin kiitosta (vihaan sitä liikettä silti, hyi). Painoissa sentään rx:sin.

Sitten, ja ehkä päinvastoin  kuin viime viikolla uhosin, sain itseni tällä viikolla kahdesti aamulenkille. Nyt päärin  kokeilla lähestymistapaa, jossa ensin juodaan kahvia ja sitten juostaan vasta. Toimii! Tai no, molempina aamuina join ensin alle kahvin ja hedelmäsmoothien. Juoksu sujui paljon mukavammin kuin tyhjällä vatsalla ja tiistaina innostuin pinkomaan reilut 8 kilometriä jopa. Ja lenkin jälkeen sai juoda lisää kahvia ja syödä lisää aamupalaa. Viime viikon kokemusten perusteella olen melkein valmis muuttamaan mielipidettäni aamulenkkeilystä. Melkein.

Treeniviikko 23: perusmeininkiä

Viikko 23 kului melkeinpä tylsän tavallisissa merkeissä: crossfittiä ja yksi juoksulenkki. Voi haukotus. Ei puistofudista (joukkueemme on hajaantunut ties mihin reissuihin ja tenttikiireisiin vedoten, mukaan lukien tietysti allekirjoittanutkin), ei mitään uusia lajikokeiluita. Tähän malliin:

Viikko 23, 3.–9.6.2012
maanantai: -
tiistai: crossfit 1 h 15 min
keskiviikko: crossfit 1 h 15 min
torstai: crossfit 1 h 15 min
perjantai: aamulenkki 30 min (hyi, yök)
lauantai: -
sunnuntai: -

Maanantain otin levon kannalta, kun edellisen yön unet olivat jääneet aika minimaalisiksi matkustussompailun takia. Keskelle viikkoa buukkasin kolmet treenit peräkkäisille päiville, kun taas tällä viikolla ajattelin vaihteeksi kokeilla joka toinen päivä -lähestymistapaa.

Tiistaina oli tarjolla kisahenkinen alkuharjoitus: 500 m soutu, 20 double underia ja 400 m juoksu aikaa vastaan. Onnistuin ahertamaan tuon aikaan 4,55, joka oli tunnin kolmanneksi parhain aika (!). Se tosin johtui vain ja ainoastaan siitä, että vaikka olen lähinnä keskinkertainen soutaja ja hidas juoksija, olen keskivertokävijäämme ässempi double under -hypyissä. Säästin siis niissä aika tavalla aikaa. Pikku kisan jälkeen päivän wod oli jotain toes-to-bar-punnerrus-thruster-kamaluutta.

Keskiviikon treenit olivat omalta kohdaltani viikon parhaat, siitäkin huolimatta, että olin edellisen, lämpimän illan kunniaksi kupeksinut terassilla ja nukkunut huonosti. Tämän wodin jaoinkin jo aiemmassa kirjoituksessa. Torstaina taas alkuun tehtiin vähän kestävyyttä, 3 min maksimit wallballissa, 2 min maksimit kahvakuulaheilautuksessa ja 1 min maksimit pistoolikyykyssä. Sen jälkeen varsinaisena wodina oli sumo deadlift high pull - valakyykky - tempaus -kamaluutta. Hyi.

Tosin on kyllä myönnettävä, että tekisin mieluummin vaikka mitä mielipuolisia valakyykky-tempaus-sarjoja kuin kävisin aamulenkillä. Ja silti perjantaiaamuna jossain mielenhäiriössä kävin. Ensimmäisen vartin jälkeen olin valmis heittämään lenkkarit jorpakkoon ja painelemaan lähimpään kuppilaan kahville ja croissantille. Sinnillä painelin puoli tuntia hammasta purren ja sisäänpäin kiroillen (tai no, ehkä vähän uloskin päin kiroillen) säälittävän hitaalla vauhdilla. Tässä nyt nähdäkseni kaksi vaihtoehtoa: vaihtoehto 1) en enää koskaan, ikinä mene juoksemaan aamulla, tai 2) hammasta purren totutan itseni aamulenkkeilyyn, sillä kamaluudestaan huolimatta sillä voisi saada ihan kivan alun päivään. Vaihtoehto 3 on sitten se, jota olen tähän asti tehnyt, eli parin kuukauden välein kokeillut aamulenkkiä, todennut sen kamalaksi suoritteeksi vain unohtaakseni asianlaidan ja kokeillakseni parin kuukauden päästä uudestaan. Yhtä huonolla menestyksellä. Puuh.

Viikon 22 urheilut: taas tien päällä

Jos kohta edellisviikolla työmatkailin Valenciassa, viime viikolla ohjelmassa oli ihan huvimatka Portugaliin (elämäni kuulostaa varmaan jännittävämmältä kuin se onkaan, joten todettakoon, että maailmalla huitelu yhdistettynä lähinnä viitteelliseen palkkaan on aiheuttanut tilin tyhjenemisen suorastaan ennätyksellisen tyhjäksi). Ystäväni järjesti 30-vuotissyntymäpäivänsä Lissabonin läheltä vuokraamassaan huvilassa. Asiallinen juttu! Koska tiesin loppuviikon todennäköisesti kuluvan enemmänkin lööbailullisissa merkeissä, sijoittelin alkuviikolle kolmet treenit. Tältä viikko sitten näytti:

Viikko 22: 27.5.–2.6.2013
maanantai: crossfit 1 h 15 min
tiistai: crossfit 1 h 15 min, juosten treeneihin n. 3 km
keskiviikko: crossfit 1 h 15 min
torstai: -
perjantai: -
lauantai: surffausta 1 h 15 min, muuta urheiluhassuttelua n. 1–2 h
sunnuntai: -

Alkuviikon viihdyin boksilla. Kämmenet olivat edelleen aika kipeät edellisviikonloput Murphin sadasta leuanvedosta, joten en varsinaisesti innostunut siitä, että maanantaina väännettiin vastaoteleukoja ja tiistaina toes-to-bareja (ja kyllä kaikenlaista muutakin, mm. Diane "väärinpäin" ja yleisliikkeillä höystettynä), mutta selvisinpä niistäkin.

Pooli, piha ja party. Mites toi horisontti on noin vino?

Torstaina saavuin Lissabonin lentokentälle hieman pää pumpulisena (aika vähäisten yöunien ja edellisenä iltana – krhm – muutaman epähuomiossa nautitun tequilashotin seurauksena). Iltapäivällä kuitenkin jo pelasimme mahtavan huvilan pihamaalla höntsäfutista (eräs parhaita urheilulajeja, siihen kun voi yhdistää oluen siemailun). Urheiluksi voitaneen laskea sekin, että yöllä talon uima-altaan reunalla (ja lopulta siellä uima-altaassakin) pistettiin pystyi melkoinen disko. Perjantaina keskityimme loikoiluun, kävimme kylässä lounaalla ja loikoilimme nurtsilla keräämässä voimia seuraavalle päivälle.

Lauantaina otimmekin sitten suunnaksemme läheisen Praia Granden ja surffilautavuokraamon. Reissussa mukana ollut ystäväni on kokenut surffaaja, joka lupasi antaa meille aloittelijoille hieman opastusta tuohon jaloon lajiin. Mikä ettei! Praia Granden aallot olivat aika haastavia, täyynä kimurantteja merivirtoja ja ristiaallokkoa. Niinpä suurin osa tarmosta ja energiasta menikin vettä vastaan taisteluun, mutta kyllä minä vähän jyvälle pääsin surffauksestakin. Ja kiitin itseäni siitä, että olen a) lapsena puljannut vedessä niin paljon, ettei se jännitä minua elementtinä, jonka seurauksena myös olen b) ihan kohtuullisen hyvä uimari ja sen lisäksi muuten vaan c) suht hyvässä kunnossa. Jonkinlainen pienimuotoinen hätätilannekin koettiin, kun ystäväni lauta karkasi leashin irrottua jalasta kohtuullisen kaukana rannasta. Lopulta tilanteesta onneksi selvittiin säikähdyksellä. Tykästyin kyllä laudan kanssa meressä pulikoimiseen, joten seuraavan otollisen kerran voisin mennä oikealle surffikurssille.

Praia grande. Oli iso.

Kala-, salaatti- ja oluttankkauksen jälkeen olimme kuitenkin valmiita siirtymään rauhallisemmille vesille, ts. sinne huvilallemme. Surffaus ja muu meressä puljaaminen ei ihme kyllä ollut vienyt kaikkia mehuja, vaan jaksoimme vielä pari tuntia hassutella pallon kanssa ulkona, ensin jalkapallon ja sen jälkeen vesipallon (!) merkeissä. Erityisesti jälkimmäinen oli yllättävän raskas laji, mutta myös erinomaisen lystikäs. Loppuillasta ohjelmaan kuului luonnollisesti vielä hiukan kreisibailaamista ja aamuöistä uima-altaassa pulikointia. Sunnuntai menikin sitten taas leppoisammissa merkeissä auringossa loikoillessa. 

FIVE MINUTES ALONE IN THE ELEVATOR

Ajattelin vaihteeksi jakaa kanssanne yhden – tarkalleen ottaen eilisen – WODin, kun minusta välillä ihan hiukkasen tuntuu, että koutsimme Gaston on jonkin sortin sadisti. Ts. mitä yleensä olen tutkinut muiden boksien wodeja, tuntuu, että meillä on aina tuplasti pidempi setti. Käännän siis tähän päivän wodin (ts. suomeksi olevat kohdat ovat alunperin espanjaksi) ja lisään sinne vähän selityksiä "ei-lahkolaisille" kursiivein. Tällaiseen minätyttö kulutan aikaani (ja rahaani!). Päivän lystin nimi oli otsikon mukainen Five minutes alone in the elevator.

STRENGTH
EMOTM (10′) (every minute, on the minute)
jokaisella minuutilla:
4 Cleans (70/40) (rinnalleveto, painot miesten/naisten suosituspainot)
5 Hspu (käsinseinsontapunnerrus)
Taululle: kokonaisten kierrosten määrä

WOD (5′ Alone)
5′ AMRAP (as many rounds as possible)
8 Lunge in Front Rack (30/15) (askelkyykky tanko edessä)
4 Back squat – Step up the box (30/15) (takakyykky – boksille nousu)
Taululle: toistomäärä

5′ AMRAP (Elevator)
Burpee – Muscle up (1, 1, 2, 2, 3, 3, 4, 4, 3, 3, 2, 2, 1, 1, 2, 2, …)
Taululle: Kerros, johon pääsemme. Esim. jos ehdimme tehdä  3 yleisliikettä ja 2 Muscle upia nousevaan suuntaan, taululle merkitään 3-2up.

5′ CORE
2 Rounds of:
12 Barbell Roll (tangolla tehtävä voimapyörä)
12 Sit up throw (istumaannousu+painopallon heitto)
Jäljelle jäävänä aikana: maksimiaika lankussa

Miten sitten suoriuduin. Tunsin treenin alussa itseni jotenkin heikoksi, enkä perinteisesti ole oikein pitänyt rinnallevedosta, joten pistin tankoon jotain 30 kg. Kaunis ajatus, mutta Gaston tuli toteamaan, että jaksan kyllä nostaa enemmän, ja ensimmäisen kahden kierroksen jälkeen lisäsi tankooni rx-määrän 40 kg. Ja hitto vie, sain tehtyä toistot silläkin. Loppupuolella hampaat irvessä juu, mutta kertaakaan minuutti ei loppunut kesken (kässäripunnerrukseni ovat kyllä aika heikko esitys vielä, mutta kerta kerralta mennään syvemmälle kuitenkin). Itseasiassa rinnallevedon tekniikkakin alkoi osua kohdilleen aika hyvin.

Ensimmäisessä viiden minuutin setissä sain tehtyä viisi kokonaista kierrosta eli 60 toistoa, ja se oli aika helppo nakki. Jälkimmäisen setin minä, kuten melkein kaikki muutkin, tekivät modattuna, koska muscle up ei ole ihan joka pojan liike (vielä jonain päivänä...), siis yleisliike + leuanveto + rengasdippi -kombona. Ehdin laskusuuntaan kohtaan 3,3. Totesin, että leuanvetoharjoituksia pitäisi tehdä enemmän.

Lopun core-wodissa suoriuduin taas ihan hyvin, vaikka voimapyörä tahtookin käydä selän päälle. Taisin ehtiä puolisen minuuttia töröttää lankussa, joka taas ei ole aika eikä mikään. Totesin, että myös lankkuharjoituksia voisi jatkaa. Viime syksynä pääsin neljään minuuttiin, mutta menneinä kuukausina en ole edes yrittänyt ennätystä.