sunnuntai 26. tammikuuta 2014

Baila reggaeton

Olin eilen vielä pitkään iltaan sitä mieltä, että vietän lauantain sohvannurkassa kirjan parissa, olinhan päivällä jo ehtinyt niin treenata kuin pyykätäkin. Niinhän siinä sitten kuitenkin kävi, että päädyin sohvan sijaan parin ystävän kanssa Ravintola Havannan Club Havannaan, siis lattaribileisiin. Alkuillasta istuimme sohvalla juttelemassa, mutta puoliltäöin, paikan alkaessa täyttyä, päätimme ottaa suunnaksi tanssilattian.



Paikan dj-sedän musiikkivalinnat muistuttivat viime keväästä Madrissa: mielenkiintoinen sekoitus lattaripoppia, ysärihittejä, suomiräppiä ja reggaetonia pitivät meidän tanssilattialla puoleen neljään asti aamulla. Olen muistaakseni joskus aiemminkin täällä tunnustanut, että reggaeton on jonkinlainen musiikillinen guilty pleasureni. Musiikki on yksinkertaista, maailmankuva kauhea, artistit kuvottavia ja lyriikat pääsääntöisesti seksistisiä. Oivallisempaa sheikkausmusiikkia on kuitenkin vaikea keksiä, joten olen päätynyt heivaamaan syrjään sekä musiikkimakuni että tiedostavan maailmankuvani siksi aikaa, kun Daddy Yankee, Nicky Jam, El Tito Bambino tai Don Omar raikaa. Onneksi on myös olemassa reggaeton alternativo, kuten wikipediakin tietää kertoa. Vaihtoehtoisista lajin edustajista olen joskus kuunnellutkin esimerkiksi Calle 13 -orkesteria.



Eiliset sheikkaussessiot johtivat lopulta siihen, että olen tänään googlaillut helsinkiläisiä tanssikouluja, jotka tarjoavat reggaeton-tunteja sekä katsellut YouTubesta aiheeseen liittyviä opetusvideoita. Ihan sellainen tunne, että vielä ennen kesää olisi opittava sheikkaamaan oikein kunnolla. Kansalaistaito sekin. Samaten haluaisin ottaa haltuun muutaman lattaritanssin alkeet, tosin jos kohta sheikkaamisessa olen suhteellisen pätevä ihan ilman sen ihmeempiä oppitunteja, salsahommissa huomaan aina, että minulla taitaa olla kaksi vasenta jalkaa. Mikä siinä onkin, että pitää väkisin puskea omalle epämukavuusalueelle? Oli miten oli, luulen, että tanssiminen olisi kelpoa vastapainoa painonnostohommille. Kunhan vaan jostain löytyisi vielä lisää tunteja vuorokauteen, että ehtisin harrastaa kaikkea mitä haluan.

Laitetaanpa loppuun vielä lattarirytmejä hieman etelämpää, argentiinalainen suosikkiyhtyeeni Kumbia Queers.
 


Mites, onko ruudun sillä puolella tanssin harrastajia tai peräti sheikkaushommista innostunutta väkeä?

keskiviikko 15. tammikuuta 2014

Vuosi vaihtui, minä jumppasin: viikot 1 ja 2

Niin vaihtui vuosikin, ja meinasin kokonaan unohtaa naputella tänne jotain dataa vuodenvaihteen treenihommista. Joulun- ja uudenvuoden tienoille kasaantuneet pyhäpäivät, reissut ja kaikenmaailman hulinat sekoittivat allekirjoittaneen vuorokausirytmin ja muutenkin kaiken järkevän tekemisen, mutta tulipa silti käytyä treeneissä (se on niin hauskaa, ettei sitä oikein tahdo välistäkään jättää). Laitan tässä nyt samoin tein vuoden ensimmäisen ja toisen viikon (tässä parahultaisesti kolmannen viikon puolivälissä: mihin tää aika oikein menee?!?).

viikko 1: 30.12.2013–5.1.2014
maanantai: crossfit 1 h
tiistai: crossfit 1 h
keskiviikko: -
torstai: crossfit 1 h
perjantai: crossfit 1 h
lauantai: boulderointia 1,5 h
sunnuntai: -

Olipa vaan taas aika CF-painotteinen viikko. Alkuviikosta tehtiin tempausta on the minute -tyylillä, snatch pulleja ja ihan kiva metcon (hspu:ja, kb swingejä yms.) ja sitten uudenvuodenaattona se jo aiemmin mainittu "The Don" pariwodina. Ilta jatkui tiistaina salin uudenvuoden juhlissa, joista puolenyön jälkeen siirryimme keskustaan. Ajattelin meneväni kotiin viimeistään siinä kolmen maissa, vaan niinpä sitä jotenkin mystisesti päädyin jatkoille sukkadiskoilemaan aamuun asti.

Keskiviikko menikin sitten juhlista palautuessa ja naapurissa asuvan kaverin kissan kanssa hengaillessa (kaveri itse kun oli reissussa). Torstaina koitti paluu töihin ja reeneihin. Vuoden ensimmäisenä koitoksena oli hauska skills-osio, tehtiin mm. köysikiipeilyä, kippiä ja rengasjuttuja. Uutuutena esittelyssä oli myös ns. wall ball with two squats (siis wall ball, jossa sillä välin kun pallo käy ylhäällä käydään itse ilmakyykyssä alhaalla). Opin sen kevyellä (10 lbs) pallolla, mutta ns. normaalipainoisella (14 lbs) sain vain pari putkeen. Kyseinen viritys kuulemma saattaa keväällä tulla metconeissa vastaan. Expect the unexpected.

Perjantaina tehtiin thruster-ykkösiä (latasin tankoon 50 kg ja sehän nousi aika kepoisesti), metconina oli vanha kunnon "Jackie", ja siinäkin aika parantui lokakuusta 55 sekuntia. Lauantaina kävin poikien kanssa Konalassa boulderoimassa, ja vaikka tekeminen oli todella tahmeaa, niinhän siinä kävi, että kiipeilykärpänen otti ja puraisi. Onhan se nyt hauskaa! Sunnuntaina möllötin kavereiden nurkissa juomassa kahvia, kun edellisenä iltana lipsahti jotenkin aamupuolelle mm. Mustassa härässä. Hups.

Viikko 2: 6.–12.1.2014
maanantai: crossfit 1h
tiistai: crossfit  1 h, mobilityä 0,5 h
keskiviikko: crossfit 0,5 h, voimistelu 1 h
torstai: boulderointi 2 h
perjantai: crossfit 1 h, mobilityä 1 h
lauantai: boulderointi 1,5 h
sunnuntai: uinti n. 45 min, ehkä 1 km

Vuoden toinen viikko menikin sitten vahingossa aika täyteen, kun oli niin paljon kaikkea mukavaa tekemistä. Crossfit-hommia mahtui viikkoon neljän treenin verran: mm. raakarivejä (maanantaina), takakyykkykolmosia (tiistaina), tempausta ja snatch balancea (keskiviikkona) sekä pystypunnerrusta (perjantaina). Lisäksi oli peruskivoja metconeja.

Boulderoimaan ehdin Pasilaan viime viikolla kahdesti ja se oli tosi kivaa. Vuoden kolmannella kerralla alkoi tuntua siltä, että jutun juonesta saa taas kiinni eivätkä vuodentakaiset greidit ole sittenkään ehkä lopullisesti lipuneet tavoittamattomiin (mutta kyllä tässä vähän on vielä tekemistä, että tavoittaa edes oman silloisen tasonsa).

Sunnuntaina piti lepäillä, mutta houkutus nähdä rakasta ystävää uinnin ja saunomisen merkeissä Yrjönkadun uimahallissa oli liian suuri. Uinti oli kuitenkin enimmäkseen rauhallista mummosammakkoa, ja vain tovin vähän normaalivauhtisia rintauintivetoja. Yrjönkadun yläkerran puu- ja höyrysaunat todella kruunasivat viikon. Ja sima! Kuinka hienoa, että uimahallissa myydään itse tehtyä simaa.

Kuvituspuoli on nyt vähän nollassa, kun en ole juuri päivänvaloa nähnyt, ja kamerakin pitäisi sitäpaitsi käyttää korjattavana.

Päivitin muuten tuonne sivuihin uuden tulosluettelon vuodelle 2014. Sieltä jo löytyvät uudet thruster- ja takakyykkyennätykset. Jälkimmäisestä sanon vain sen, että vuositavoitteisiini kirjaama 80 kg täytyy suosiolla nostaa vähän isommaksi, sillä se on enää 2,5 kg:n päässä. Mutta jos vaikka 90 kg nousisi loppuvuodesta.

maanantai 6. tammikuuta 2014

Puolipakollinen urheilutavoitepostaus vuodelle 2014

Ehdin ja viitsin nykyisellään lukea melko vähän muita treeniblogeja, mutta minulla on sellainen tunne, että viime päivinä eetteriin on putkahdellut aika tavalla treenitavoitteita vuodelle 2014 listaavia postauksia, joten minä ja!

En tee uuden vuoden lupauksia. Nn ole kokenut tarvetta moisiin, koska jos haluan muuttaa jotain elämässäni, parempi lienee ryhtyä saman tien tuumasta toimeen eikä odotella sinänsä melko arbitraarista vuoden vaihtumista. Toisaalta treenikehityksen seuraaminen on aika mielenkiintoista, ja vuosi siihen hommaan aika passeli sykli, joten pistetäänpä nyt jotain lähiaikojen tavoitteita.

Motivational speaker Frank N. Further
1. Leuanveto. Perimmäisenä tavoitteena vetää vuoden päästä viisi tiukkaa leukaa (no saa niitä enemmänkin tulla jos on tullakseen). Leuanveto on minulle törkeän hankalaa voimatasojen, tekniikan ja vartalonmuodon falskatessa, mutta hyvänä kirittäjänä toiminee salillamme parin viikon päästä starttaava leuanvetokoulu. Myös kippileuan oppiminen kuuluu tähän kategoriaan. Parin kilon painonpudotus saattaisi edesauttaa leukoja, mutta en nyt tältä istumalta lupaa ryhtyä mihinkään dieettihommiin kyllä.

2. Kippaamisen oppiminen ylipäänsä: erityisesti toes-to-bar-liikkeen kunnolla hanskaaminen.

3. 10 metriä käsilläkävelyä (pari metriä menee jo, aina joskus, vahingossa). Välitavoite on kesään mennessä päästä viisi metriä.

4. Enemmän kiipeilyä. Etenkin boulderointia variaation ja gripin vahvistamisen vuoksi. Hakusessa myös muutamia kiipeilykavereita.

5. Surffilomahaaveen toteuttaminen. Tällä hetkellä ykkössuunnitelmana on lähteä keväällä viikoksi Portugaliin opettelemaan surffihommia, mutta kyseeseen voi tulla jokin muukin kohde ja ajankohta. Surffaaminen kiinnostaa melko tavalla.

6. Takakyykky 85 kg. Välitavoite matkalla sataseen. Mikäli tulkitsen ohjelmointia oikein, muutaman viikon päästä salilla tehdään 3x1 toistoa, ja siinä voisi olla sauma saada rikki ainakin viime kesän ykkösmaksimi 72,5. Boksikyykkyjä tein jo 80 kg:lla, joten ei se kauhean kaukana voi olla.

7. Clean & jerk 60 kg. Kymmenen kilon nosto nykyiseen ykköseen tuntuu nyt tosi kovalta, mutta hei, you gotta dream big.

8. Osallistuminen johonkin urheilukisaan tai -tapahtumaan. En ole juuri lainkaan kilpailuhenkinen, enkä muutenkaan erityisen kiinnostunut kilpailemisesta, mutta tässäkin asiassa olisi ehkä hyvä käydä katselemassa oman mukavuusalueen ulkopuolista maailmaa. CrossFit-kisailuun ei taida vielä allekirjoittaneen general physical preparedness riittää, mutta jonkun juoksutapahtuman tai vaikka Helsinki city triathlonin voisi käydä koettamassa.

Piti keksiä kymmenen tavoitetta, mutta en sitten oikein keksinytkään enempää. Kaivelin kuitenkin myös vähän internetin sisuksia ja totesin, että olenpa sitten melkein asettanut tavoitteekseni täyttää salin ns. kisaryhmän epäviralliset "pääsyvaatimukset". Ne voidaankin sitten listata kohdiksi yhdeksän ja kymmenen.

9 & 10. CF Hertsikan kisaryhmän vaatimusten täyttäminen. Tällä hetkellä vaatimuksista täyttyy  20 tuplanaruhyppyä. Takakyykkymaksimi on korkeintaan 7,5 kg:n päässä vaatimuksista, shoulder pressissä sama erotus. Cleaniin on matkaa 10 kg (tosin en ole edes kokeillut pelkkää cleania suuremmilla painoilla, vaan se on aina tullut suoritettua jerkin kera), kaukaisin haave ovat leuat.
Back squat miehet 120 kg / naiset 80 kg
Shoulder press miehet 70 kg / naiset 40 kg
Strict Pull-ups miehet 10 kpl / naiset 5 kpl
Clean miehet 90 kg / naiset 60 kg
DU:t 20 kpl

Motivational speaker Yoda
Sellaisia tavoitteita siis täällä. Neljänteen kohtaan kohennusta alkoi tulla jo lauantaina, kun kävin Konalassa boulderoimassa kavereiden kanssa. Tein myös diilin ystävän kanssa, että käymme kerta viikkoon boulder-hommissa koko tammikuun. Sitten kyseinen ystävä muuttaa Peruun, joten joutunen kehittelemään uusia kiipeilykaverikuvioita. Ilmoittauduin tänään myös parin viikon päästä Helsingin aikuisopiston järjestämälle aikuisten akrobatian intensiivikurssille. Ehkä käsilläkävelyhaave saa sieltä sitten uutta potkua!

keskiviikko 1. tammikuuta 2014

Vuosi 2013 kääreissä ja paketissa

Keksinpä kovin omaperäisen otsikon niinkin tapahtumantäyteiselle vuodelle kuin mitä päättynyt vuosi 2013 oli. Suoraan sanottuna hengästyttää ajatellakin vuotta taaksepäin, ja pidän itseasiassa pienimuotoisena ihmeenä, etten ole saanut burn-outia tai jotain muuta stressiperäistä hermoromahdusta. Olen kyllä luonteeltani aika vaihtelunhaluinen ja stressinsietokykyni on mitä ilmeisimmin varsin hyvä, joten kauheasta haipakasta on selvitty verrattain pienin henkisin vaurioin. Olen myös aika varma, että säännöllinen liikunta erityisesti alkuvuodesta syttyneen CrossFit-rakkauden muodossa on auttanut kummasti myös mentaalipuolella (vaikka toki kovaa treenaaminen on yhdenlainen stressitekijä sekin). Olen myös älyttömästä pyörityksestä huolimatta muistanut syödä hyvin ja riittävästi, levätä, nauraa, tanssia, juhlia ja olla enimmäkseen onnellinen.

Madridissa juoksin mm. Retiron puistossa.

Ja vuonna 2013 elämässäni tapahtui siis mm. tällaista:
Muutin puoleksi vuodeksi ulkomaille.
Erosin pitkästä parisuhteesta.
Asuin kahdessa eri maassa, kolmessa eri kaupungissa ja viidessä eri asunnossa (josta voi vähän myös laskea, montako kertaa olen vuoden aikana muuttanut).
Tein kolmea erityyppistä työtä kuudelle eri työnantajalle.
Keskityin hetkeksi myös graduni kirjoittamiseen ja sain sen hyvään vaiheeseen.
Tutustuin mahtaviin uusiin tyyppeihin eri puolilta maailmaa mutta onneksi vietin aikaa myös vanhojen rakkaiden ystävien kanssa.

Join kahvia ja vihersmoothieita.

Urheilupuolella tuli harrastettua tai kokeiltua seuraavia lajeja: CrossFit, juoksu, uinti, kiipeily, tennis, pyöräily, surffaus, jalkapallo, tankotanssi, vesijuoksu, voimistelu ja jooga.

Nostelin painoja.
Merkittävin yksittäinen elämääni vaikuttanut laji on varmasti CrossFit. Laji on paitsi ratkaissut mahdolliset vapaa-ajanvietto-ongelmat, myös tuonut paremman kunnon kuin koskaan aiemmin, mahtavia uusia ihmisiä, hienoja onnistumisen hetkiä, opettanut sitkeyttä, kärsivällisyyttä ja kykyä nauraa itselle. Uskallan aika suurella varmuudella sanoa, että ristiinkuntoilu on kuvioissa vielä vuoden kuluttuakin (ainakin siinä tapauksessa, että majailen sellaisessa paikassa, jossa lajin harrastaminen on mahdollista. Viime vuoden päättömästä muuttorumbasta huolimatta en nimittäin ole ihan varma, että viihdyn koko ensi vuottakaan samalla paikkakunnalla, tai edes samassa maassa).

Vaihdoin maisemaa: tässä Lappeenrannan Telakka.

Treenasin vuoden aikana kolmella eri CrossFit-salilla, ja kaikilla viihdyin hyvin. Jollain tavalla "kotiin" koen kuitenkin tulleeni vasta CF Herttoniemen porukkaan liityttyäni: tykkään ihan mielettömästi uudesta salista, huikeista treenikavereista ja ihanista valmentajista. Melkein päivänä kuin päivänä treeni on päivän kohokohta, eikä oikeastaan juuri koskaan tunnu siltä, että jäisin mieluummin sohvalle makaamaan. Eihän treeni toki aina kulje ihan niinkuin toivoisi ja omia heikkouksia hierotaan säännöllisesti päin näköä, mutta silti joka ikinen kerta olen treeneistä lähtiessäni paremmalla tuulella kuin sinne mennessäni (vaikka nyt tosin noin yleisestikin olen keskimäärin aika hyvällä tuulella).

Kesällä nautin tuoreista marjoista (ja kahvista).

Kertauksen vuoksi muistellaan sen verran taaksepäin, että CrossFitin pariin päädyin siis asuttuani pari viikkoa Madridissa. Aloin melko pian kaupunkiin asetuttuani vertailla eri punttisaleja, ja niinhän siinä kävi, että helmikuun ensimmäinen päivä päädyin CF UrbanBox Embajadoresin ilmaiselle ensikäynnille jumppaamaan SDHP:a, wall climbeja, chest-to-bareja ja spiderman-punnerruksia (vähän harmittaa, ettten tuolloin raapustanut mihinkään muistiin suoritusaikaa, sillä olisi kiva tehdä wodi uudestaan esim. vuotta myöhemmin, edistystä kun on nimittäin aivan saletisti tullut). Siihenpä sitten loppuikin kuntosalivertailu, ja pari viikkoa myöhemmin, 13.2. aloitin on-ramp-tunnit. Maaliskuusta kesäkuun loppuun kävin treenaamassa crossfittiä kolmesti viikossa, jonka lisäksi kävin kerran tai muutamankin juoksemassa ja huhtikuusta lähtien myös silloin tällöin pelailemassa puistofudista. Lisäksi mm. kävin uimassa Lagon maauimalassa, surffasin Portugalissa ja polkupyöräilin Valenciassa.
Kasvatin myös yrttejä.
Heinäkuun alussa palasin Suomeen. Ajankohdan merkittävin urheilusaavutus oli varmaankin pyörämatka Helsingistä Lappeenrantaan ystäväni Lotan kanssa. Taitoimme n. 300 kilometrin matkan kahdessa ja puolessa päivässä. Heinäkuun puolivälissä aloitin treenaamisen CrossFit Lappeenrannan uudella Telakka-salilla. Viihdyin siellä mainiosti sen suunnilleen puolentoista kuukauden ajan, mitä ehdin kaupungissa asua. Salin valmennus ja ohjelmointi on erittäin hyvää, kanssatreenaajat mukavia. Samalla nostin treenimäärän 4–6 kertaan viikossa ja pyrin noudattamaan ohjelmointia ja 3+1-systeemiä melko uskollisesti. Olin mukana vapaaehtoisena myös Karjalan kovin -CrossFit-kisojen järjestelyissä.

Ihmettelin treenivaatekaapin värivalikoimaa.

Syyskuussa muutin takaisin Helsinkiin. Kuukausi oli erittäin kiireinen, ja silloin kävin lähinnä uimassa ja juoksemassa. Olin kuitenkin jo kesällä kysellyt helsinkiläisten CrossFit-salien tilannetta, ja niinpä viimein lokakuun alussa painelin CF Herttoniemeen. Syksyn aikana sali on ehtinyt muuttaa isompiin tiloihin, olen tutustunut moneen kanssatreenaajaan, käynyt pari kertaa vierailemassa myös CF Lappeenrannan salilla, osallistunut niin salin pikkujouluihin, brunssille kuin uuden vuoden juhliinkin.

Istuin CF-kisojen katsomossa.
Viime mainitut tosiaan järjestettiin salillamme eilen, ja koska en ollut ehtinyt tehdä sen kummempia suunnitelmia illaksi, otin Lotan mukaan vieraaksi, teimme päivän treenin ("Don") ja jäimme salille odottelemaan vuoden vaihtumista. Ohjelmassa oli syömistä, juomista, tinanvalantaa, nauramista, visailua ja oleskelua. Salilta olisin toki voinut lähteä kotiin nukkumaan, mutta päädyimmekin toisiin juhliin Kamppiin ja siitä jatkoille sukkadiskoilemaan. Lopulta ilta venyi yli aamukuuden, ja tänään tuottavuus ei ole varsinaisesti ollut huipussaan. Varsin hieno lopetus vanhalle ja räjähtävä aloitus uudelle vuodelle siis.

Uusi sali,