Olin eilen vielä pitkään iltaan sitä mieltä, että vietän lauantain sohvannurkassa kirjan parissa, olinhan päivällä jo ehtinyt niin treenata kuin pyykätäkin. Niinhän siinä sitten kuitenkin kävi, että päädyin sohvan sijaan parin ystävän kanssa Ravintola Havannan Club Havannaan, siis lattaribileisiin. Alkuillasta istuimme sohvalla juttelemassa, mutta puoliltäöin, paikan alkaessa täyttyä, päätimme ottaa suunnaksi tanssilattian.
Paikan dj-sedän musiikkivalinnat muistuttivat viime keväästä Madrissa: mielenkiintoinen sekoitus lattaripoppia, ysärihittejä, suomiräppiä ja reggaetonia pitivät meidän tanssilattialla puoleen neljään asti aamulla. Olen muistaakseni joskus aiemminkin täällä tunnustanut, että reggaeton on jonkinlainen musiikillinen guilty pleasureni. Musiikki on yksinkertaista, maailmankuva kauhea, artistit kuvottavia ja lyriikat pääsääntöisesti seksistisiä. Oivallisempaa sheikkausmusiikkia on kuitenkin vaikea keksiä, joten olen päätynyt heivaamaan syrjään sekä musiikkimakuni että tiedostavan maailmankuvani siksi aikaa, kun Daddy Yankee, Nicky Jam, El Tito Bambino tai Don Omar raikaa. Onneksi on myös olemassa reggaeton alternativo, kuten wikipediakin tietää kertoa. Vaihtoehtoisista lajin edustajista olen joskus kuunnellutkin esimerkiksi Calle 13 -orkesteria.
Eiliset sheikkaussessiot johtivat lopulta siihen, että olen tänään googlaillut helsinkiläisiä tanssikouluja, jotka tarjoavat reggaeton-tunteja sekä katsellut YouTubesta aiheeseen liittyviä opetusvideoita. Ihan sellainen tunne, että vielä ennen kesää olisi opittava sheikkaamaan oikein kunnolla. Kansalaistaito sekin. Samaten haluaisin ottaa haltuun muutaman lattaritanssin alkeet, tosin jos kohta sheikkaamisessa olen suhteellisen pätevä ihan ilman sen ihmeempiä oppitunteja, salsahommissa huomaan aina, että minulla taitaa olla kaksi vasenta jalkaa. Mikä siinä onkin, että pitää väkisin puskea omalle epämukavuusalueelle? Oli miten oli, luulen, että tanssiminen olisi kelpoa vastapainoa painonnostohommille. Kunhan vaan jostain löytyisi vielä lisää tunteja vuorokauteen, että ehtisin harrastaa kaikkea mitä haluan.
Laitetaanpa loppuun vielä lattarirytmejä hieman etelämpää, argentiinalainen suosikkiyhtyeeni Kumbia Queers.
Mites, onko ruudun sillä puolella tanssin harrastajia tai peräti sheikkaushommista innostunutta väkeä?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti