CF Askon Paino, tai: Uusi sali, parempi mieli

No niin. En siis ole lähtenyt lätkimään CrossFit Herttoniemestä, vaikka otsikosta voisi niinkin päätellä (viihdyn kyseisellä salilla niin hyvin, että lähteminen ei kyllä ole käynyt mielessäkään. Aww.). Sen sijaan, kuten edellisessä postauksessa mainitsin, CFH pakkasi männä viikonloppuna kamansa ja jätti taakseen pikkuruisen salinsa muuttaakseen parin sadan metrin päähän. Ja nyt on nimittäin lääniä, kokonaista 770 m², kolme erillistä salia, pieni keittiö ja muuta mukavaa. Tiloissa on aiemmin toiminut Askon Paino -niminen lafka, jonka kyltit meitä ainakin toistaiseksi riemastuttavat. Minusta tosin koko puljun nimen voisi muuttaa CF Askon Painoksi, nuo kaupunginosanimet ovat niin vuotta 2008.

Uusiin tiloihin on tilattu kaikenlaista uutta härpäkettä, joiden saapumista paitsi minä, facebook-ryhmän perusteella myös suurin osa kanssatreenaajista kärsimättöminä odottaa. Tosin vanhoillakin härpäkkeillä reenailu on uusissa maisemissa ollut varsin lystiä. Siis siitäkin huolimatta, että alkuviikon treenit ovat olleet melko soutupitoisia, ja minä en kyllä ole mikään soutulaitteen ylin ystävä. Soututekniikka ja sen myötä -vauhti ovat tosin osoittaneet pieniä kehittymisen merkkejä, kertoisiko tuo sitten siitä, että heikkouksiaan kannattaa treenata (niinhän ne väittää. En ihan vielä osta väitettä. Sehän tarkoittaisi, että pitäisi tosiaan ryhdistäytyä sen leuanvedon kanssa).

Nyt kun boksilla on roimasti enemmän tilaa, luvassa on ilmeisesti lisäpaikkoja On-Rampeillekin. Tammikuun On-Rampille tulikin lisäpaikkoja, mutta ne taisivat jo mennä. Jos liittyminen porukkaan kiinnostaa, kannattanee seurailla CFH:n nettisivuja ja/tai Facebook-sivua, niille tullee tietoa uusista On-Rampeista. Voin lämpimästi suositella omaa saliani. Kokemukseni mukaan CrossFit-saleilla on yleisestikin varsin hieno, yhteisöllinen meininki, mutta on mahdollista että CFH:n on eksynyt vähän tavallistakin mainiompaa jengiä. Tilanne tosin joutuu jonkinlaiseen testiin lauantaina, kun koittavat salin pikkujoulut.

Tämän postauksen tarkoitus oli oikeastaan vain postata pari fotoa uudesta salista ja vähän hykerrellä sitä, miten lystiä tuolla treenaaminen onkaan, kulttihommia eli ei. Ensi viikolla kierrokset elämässä kiihtyvät melkoisiin lukemiin, kun pitäisi mm. saada gradu aika lähelle palautuskuntoa, osallistua muutamiin kokouksiin ja pikkujouluihin (keskellä viikkoa!), pakata kamoja, muuttaa, valmistautua jotenkin joulukuun alussa alkaviin uusiin töihin ja tietysti syödä, nukkua ja treenata. Huhheijaa. On siis varsin todennäköistä, että jonkinlainen hiljaiselo täällä blogin puolella jatkuu.